We can change the Finnish climate change targets into more legally binding actions now as the Climate Change Act is being renewed here. I wrote a declaration to the Minister of the Environment Krista Mikkonen and the Ministry urging to do that. This national backing would help architects’ desire to advance climate goals in practice. An evidence of this desire is another declaration of 143 Finnish architecture offces here fi.architectsdeclare.com.
Another important point is that climate actions should be planned together with biodiversity actions as well as in consideration with socially sustainable communities, for they are the longest-living.
Thanks for the signatory Annukka Lindroos, the Chair of City Planning Committee of the Finnish Architects’ Association, for high-level help, the Architects Declare Finland community & colleagues for support. The declaration is in Finnish below.
Ilmastokriisi ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ovat aikamme vakavimmat pitkävaikutteiset ongelmat. Yhdyskuntien suunnittelulla ja rakentamisella on niiden ratkaisemisessa merkittävä rooli.
Arkkitehteina ja maisema-arkkitehteina peräänkuulutamme tavoitteiltaan tinkimättömiä uudistuksia ilmasto-, luonnonsuojelu- ja maankäyttö- ja rakennuslakiin ilmasto- ja biodiversiteettihätätilojen taltuttamiseksi. Lakien on johdettava vaikuttaviin ja merkittäviin ratkaisuihin. Vahvoja ja rohkeita päätöksiä on tehtävä, vaikka ne tuntuisivat nyt vaikeilta.
Ammattikunnassamme on voimistuva tuki kestävälle rakentamiselle. Esimerkki siitä on Finnish Architects Declare -julistus, jolla suunnittelutoimistot julistavat ilmasto- ja biodiversiteettihätätilan ja sitoutuvat edistämään sen mukaista suunnittelua. Julistuksen on allekirjoittanut 143 toimistoa maamme nimekkäimpiä suunnittelijoita myöten ja sen tukena ovat arkkitehtien ammattijärjestöt. Julistus on osa kansainvälistä liikettä. Sen voi lukea osoitteesta fi.architectsdeclare.com.
Ammattikuntamme tarvitsee toiminnalleen raamit ja lait, jotka mahdollistavat, ohjaavat, tukevat ja kannustavat pyrkimystämme suunnitella kestävää. Ympäristöministeriössä on valmisteilla lukuisia lainsäädäntöhankkeita, joiden merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa on merkittävä. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa on mahdollisuus vahvistaa kestävää rakentamista, luonnonsuojelulain keinovalikoimalla voidaan torjua luontokatoa ja ilmastolaissa asettaa kunnianhimoiset puitteet päästöjen vähentämiselle ja ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.
Pidämme tärkeänä, että maankäyttö- ja rakennus-, ilmasto- ja luonnonsuojelulait suunnitellaan toisiaan tukeviksi ja niiden kaikkien tavoitteet kytketään toisiinsa. Erikseen tarkasteltuina ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteet saattavat johtaa jopa ristiriitaisiin ratkaisuihin. Metsien, rakentamattomien alueiden ja rakentamisen ilmastokeinot valtakunnallisella tasolla asetetaan keskipitkän aikavälin ilmastopoliittisessa suunnitelmassa. Siksi ilmastolakiin olisi hyvä sisältyä velvoite arvioida ilmastopoliittisia suunnitelmia valmisteltaessa toimien vaikutusta myös luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja lisäksi sosiaaliseen kestävyyteen. Sosiaalinen kestävyys on osa kestävän kehityksen periaatetta ja arkkitehdeillä on sen toteuttamisessa merkittävä rooli: hyvin suunniteltu yhdyskuntarakenne on pitkäikäisintä ja vähentää siten luonnonvarojen käyttöä. On tärkeää, että nämä periaatteet tunnistetaan lain tasolla valtakunnallisen ilmastosuunnittelun valmistelussa.
Muistutamme, että ilmastonmuutoksen ja biodiversiteettikadon hillintätoimien ohella tarvitaan myös ilmastonmuutokseen sopeutumista esimerkiksi kasvaviin sademääriin, joka on huomioitava mm. puistojen, aukioiden, katujen ja pihojen suunnittelussa. Valtakunnallisella tasolla sopeutumisen toimia ohjaa ilmastolaissa säädetty kansallinen sopeutumissuunnitelma. Pidämme tärkeänä, että ilmastolakia uudistettaessa myös kansallinen sopeutumisen suunnitelma saa lakiin vahvat sisältövaatimukset ja selkeät tavoitteet. Sopeutumista koskevaa sääntelyä on tarkennettava myös pääsääntöisesti aluetasoon kohdistuvissa maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä luonnonsuojelulaissa.
Hallitusohjelma tavoittelee hiilineutraalisuutta vuoteen 2035 mennessä. Pelkkä tavoite ilman toimia ei kuitenkaan riitä. Tavoitteita tulee myös seurata ja tarttua tarvittaessa lisätoimiin. Tiedostamme, että ilmasto- ja biodiversiteettivaikutusten arvioiminen on varsinkin laajoissa maankäyttösuunnitelmissa moniselitteistä, mutta nyt jos koskaan on toimittava.
*
Kiitämme lakiuudistusten parissa työskenteleviä tahoja tähän mennessä tehdystä työstä. Tehtävä ei ole helppo, mutta lukuisat arkkitehdit ja maisema-arkkitehdit ovat mukana kantamassa vastuuta. He ovat valmiita muutokseen ja tekemään töitä kestävästä yhteiskunnasta inspiroituneena.
